Ensimmäinen asiakassafarimme Sallassa ajettiin tiistaista torstaihin 15.-17.8.2023. Meidän järjestäjien osuus alkoi jo lauantaina 12.8. Rajamäellä ison pakettiauton ja peräkärryn pakkaamaisella oppaiden ja asiakkaiden pyörillä ja ajovarusteilla. Sunnuntaipäivä meni matkatessa pohjoiseen ja viimeisellä pysähdyksellä Sallan kirkonkylällä ostettiin kanisterit täyteen bensaa ja kassit täyteen ruokaa asiakkaille.

Asiakkaat yöpyivät Juhan mökillä jo ajopäivää edeltävän yö ja keskiviikko alkoi vajaan tunnin kestäneellä talvisodan sotahistorian yleiskatsauksella Sallan alueen taisteluista. Aamupäivä jatkui noin siirtymäajolla Sallatuntureille Keloravintolaan, jossa söimme lounaan. Siitä alkoi varisnainen safarireitti sisältäen mm. Sallatunturin laelle ajamisen ja vanhan Sallatunturin tähystelyn Venäjän puolella, joen ylityksen tukkisiltaa pitkin, polku- ja hiekkatieajoa kohti seuraavaa taistelujen muistomerkkiä Paikanselässä. Siellä huoltoautosta pieni välipala ja pyörien tankkaus sekä sotahistorian tietoisku.
Sähkölinjaa, hiekkakuoppia, polkuja ja pieniä hiekkateitä pitkin jatkoimme kohti Sallan vanhaa junaradan pohjaa, jonka ajaminen oli varmaan kaikille pieni, ehkä vähän täristäväkin, kokemus. Salla-Kemijärvitien kahden puolen menee vanhan tien pohjia osin jo soiden peittäminä ja poluiksi muuttuneina. Näitä ja osin asfalttia pitkin ajoimme Joutsijärvelle vanhan bunkkerimuseon luo, jossa taas katsaus sotahistorian tapahtumiin ja kyseisen paikan merkitykseen Suomen kohtalossa. Bunkkerin sisällä tutustuimme museonäyttelyyn. Osa kävi läheisessä kaupassa ostoksilla. Päivän lopuksi ajoimme vielä 5 km Mäntyvaaran taistelun muistomerkille tutustumaan, mikä kyseisellä paikalla ja taistelulla oli kokonaisuudelle.

Safariosuuden päätyttyä osa laittoi pyörät pakettiautoon ja osa ajoi vielä 45 km siirtymän takaisin mökille ja saunomaan. Päivän kokonaisajomatka ilman paluusiirtymää oli n 75 km.
Toinen ajopäivä alkoi vajaan kahden tunnin pienten hiekkateiden siirtymällä kohti Pelkosenniemeä ja lounasta siellä. Pienet tiet ovat hyvin vähän käytettyjä, monesti uraisia ja niiden pinta on osin vihreän ja märkänä liukkaan sammalen peittämää. Tuon kaksi tuntia joutui siis oikeasti ajamaan keskittyneesti koko ajan. Välillä hiljensimme tahtia ja pysähdyimme maisemia ihailemaan ja ottamaan kuvia. Huoltoasemalounaan jälkeen siirryimme pari kilometriä Pelkosenniemen ratkaisutaistelujen muistomerkille kuulemaan taas Jarin katsausta ja pidimme hiljaisen hetken näissä taisteluissa menehtyneiden muistoksi. Matka jatkui vanhoja tienpohjia soiden keskellä kohti Nivaltunturia, jonka kupeessa ajoimme pieniä ja osin kivisiäkin hiekkateitä kohti Savukoskea. Ennen sitä pidimme tauon Kemijoen rannassa vanhan varuskunnan jäänteillä.

Savukoskella nautimme iltapäiväkahvit, kävimme Salpalinjan pohjoisimpaan linnoitteeseen tutustumassa ja siitä suuntasimme hiekkateitä pitkin Juhan mökille ja päivälliselle. Tuolle matkalle osui yksi joen ylitys pohjaa pitkin ajamalla, kun silta on purettu pois. Keskiviikko oli sadepäivä ja mökillä sauna ja lämmin ruoka maistui kaikille hyvin. Toisen ajopäivän pituus on n 160 km, mutta ”enduroajoteknisesti” helpompi kuin ensimmäinen.

Torstaina pysyimme mökin ympäristössä Juhan mailla pienemmillä poluilla, koska osalla lähti paluulento Rovaniemeltä siten, että suunniteltua reittiä ei olisi ehtinyt ajaa etenkään, jos jotain olisi hajonnut pyöristä. Juhan maille olemme raivanneet helppoja polkureittejä ja niiden varrelle osuu mm. kieltolain aikainen pontikan salapolttopaikka, jonka tarinaa Juha kertoikin osallistujille. Ihan mökin pihamaallakin on pieni niittypohjainen rata, joka mahdollistaa kokemattomammillekin kuskeille tekniikkaopetuksen tai vaikka kavereiden pyörien kokeilun ”omistajan silmien alla”. Mökillä Jari kertoi torstain osalta käymättä jääneiden muistomerkkien tarinaa Sallan alueen siviiliuhreista partisaani-iskuissa ja sodan jälkeen miinaan astuneista suomalaisista.
Järjestäjäporukka vahvennettuna yhdellä asiakkaalla palasi Etelä-Suomeen perjantaina aamuyöllä n 12 h ajomatkan jälkeen omine ja asiakkaiden pyörineen ja etenkin Juhalla meni vielä päivä setviä ja pestä kaikki kalusto takaisin varastoon ja talleihin seuraavaa käyttöä varten.